Kun kaksikymmentä vuotta sitten aloitimme alalla, nettiä selattiin Netscape Navigatorilla, hakuja tehtiin AltaVistalla ja modeemin rutisevaa piipitystä kuunneltiin hartaana kuin jumalanpalvelusta.

Vähän kuin olisi ongella ollut: tuijotetaan luomet puolisilmässä kohoa ja odotetaan kärsivällisesti, että jotain tapahtuisi. Tänä päivänä leikistä luovutaan, jos kala ei nappaa parissa sekunnissa tai jos laiturille nostetun saaliin käyttökokemus ei miellytä. Netin peruskäyttäjän profiilin muutos parissa vuosikymmenessä on järisyttävä.

Design-trendien isot muutokset

WayBackMachinen selaaminen on todella virkistävää. Myös sen kautta web-suunnittelun trendejä voidaan tutkia. Kaiva arkistosta esiin vaikkapa Tampereen sivusto vuodelta 1997 ja vertaa sitä tähän päivään. Harppaus tuntuu valtavalta.

Mobiiliyhteyksien nopeuduttua ja mobiililaitteiden kehityttyä viime vuosikymmenen merkittävin trendi on ollut responsiivinen suunnittelu. Mobiilikäytön raju kasvu on nostanut esiin myös mobile first -ideologian, jonka mukaan web-suunnittelussa lähdetään liikkeelle nimenomaan mobiilikäyttäjän käyttökokemuksesta ja konversiosta. Lähestymistapa pakottaa aivan eri tavalla pohtimaan verkkopalvelun sisältöä, sen merkitystä, tarpeellisuutta, tehokkuutta ja ennen kaikkea käyttökokemusta. Tämä ajattelu voimistuu edelleen samaan tahtiin mobiilikäytön suhteellisen osuuden kanssa. Mobile first -suunnittelun pääkohdat on avattu varsin mielekkäästi esimerkiksi UXPinin resurssisivustolla.

Fullscreen design tuo vaikuttavuutta

Responsiivisuuden lyötyä läpi web designin valokeilasta saattoi kuitenkin hetkeksi unohtua puolestaan desktop, suurenevat näyttöruudut, kasvavat resoluutiot ja niiden halpenevat hinnat. Vasta aivan viime aikoina web-suunnittelussa on jälleen tapahtunut selkeä muutos ja isoksi trendiksi on noussut fullscreen design, joka tavallaan sisältyy responsiivisen suunnittelun ajattelutapaan.

Fullscreen designia hyödyntävissä sivustoissa näyttö täytetään sisältöelementeillä laidasta laitaan. Eniten tämä muutos näkyy suurilla näytöillä sivuja selaileville. Suomalaisia esimerkkejä tästä on vaikkapa Elisan ja Telian verkkosivustot. Oman firmani työstämissä verkkopalveluissa fullscreen design näkyy esimerkiksi visitlahti.fi ja visittuusulanjarvi.fi -sivustoilla sekä Mago-verkkolehtemme tuotesivulla. Suuren maailman fullscreen -huippudesignista löytyy hyviä esimerkkejä Awwwards-sivuston fullscreen-osiosta.

Fullscreen design mahdollistaa vaikuttavan kokemuksen ruudun ääressä – varsinkin jos sivun tarina on suunniteltu loppuun asti. Kun tähän koko ruudun näkymään lisätään vielä esimerkiksi ruudun vieritykseen liittyviä efektejä, loppuun asti mietittyjä siirtymiä, sujuvia animointeja, vaikuttavaa grafiikkaa ja videomateriaalia, kävijä voi kokea sivun viestin entistä syvemmin ja elämyksellisemmin. Esimerkiksi Apple on toteuttanut uutta kelloansa esittelevällä sivulla fullscreen designia varsin tyylikkäästi ilman että sivuston sujuva käyttökokemus tai selaamisen intuitiivisuus kärsii.

Fullscreen design on erittäin tervetullut trendi, koska suuren osan näyttöruudusta hyödyntämättä jättäminen on todella epäloogista ja hassua – menneisyyden peruja. Sen sijaan suunnittelijalle ja kehittäjälle suuntaus on merkinnyt kasvavia tuntimääriä rautalankojen, leiskojen, koodin ja sisällön heittäessä haasteita toisilleen. Samoin testaajan hikipisarat valuvat sitä enemmän mitä laajemmin fullscreen -käyttökokemukseen satsataan. Fullscreen designissa on löydettävä erityisen taidokas tasapaino tyylikkyyden, vaikuttavuuden, nopeuden, intuitiivisen sujuvuuden, käyttökokemuksen, saavutettavuuden ja teknisten reunaehtojen kesken.

Parhaimmillaan verkkopalvelu hyödyntää parhaat puolet myös isosta näyttöruudusta.

Myös sisällön suunnitteluun nousee tietysti uusia kysymyksiä, kun sisällön määrä ja esitystapa ei voi olla sama 27-tuumaisella desktop-ruudulla kuin iPhone 5 -kännykän ruudulla. Tekemistä riittää, mutta on selvää, että parhaimmillaan verkkopalvelu hyödyntää parhaat puolet myös isosta näyttöruudusta.

Design on strateginen kysymys

Vaikka tämä design-suuntaus on ollut jollain tasolla esillä jo vuosia, se ei vielä edelleenkään ole erityisen yleinen. Esimerkiksi suomalaiset päämediat kulkevat tässä suhteessa vielä varsin perinteisellä linjalla ja satsaavat todennäköisesti rajallisia voimavarojaan enemmän mobiiliin. Budjettihaasteet lienevät olleet yksi fullscreen designin jarruista.

Verkkopalvelun ylläpitäjälle fullscreen -trendi nostaa esiin varsin strategisen kysymyksen: paljonko on tarpeeksi, kun puhutaan käyttökokemuksesta ja siihen investoimisesta? Mikä designin merkitys omassa verkkopalvelussani lopulta on?

Sitä kannattaa kysyä myös käyttäjiltä.