Siitä on nyt reilu neljä vuotta, kun viimeksi kirjoitin Gutenbergistä. Nyt tuo “omaa paikkaansa maailmassa etsivä teini” on muuttunut itsevarmaksi aikuiseksi ja on valmis valloittamaan maailman. On siis aika ottaa lyhyt katsaus siitä mitä tässä välissä on tapahtunut, missä nyt ollaan ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.

Gutenberg yhdistettiin WordPressin ytimeen lopulta vasta joulukuussa 2018. Monen mielestä tässäkin vaiheessa vielä liian aikaisin. Tämä johtikin erilaisten WordPress-kopioiden syntymiseen, mutta lienee jo oikeutettua todeta, ettei näistä mikään varsinaisesti rikkonut pankkia. WordPress-yhteisö on hissukseen löytänyt omat keinonsa tulla toimeen Gutenbergin kanssa. Paljon tähän on varmasti vaikuttanut WordPress Core -tiimin tukema virallinen Classic Editor -lisäosa, joka palauttaa WordPressin koodista edelleen löytyvän vanhan editorin käyttöön. Virallinen tuki Classic Editor -lisäosalle piti loppua tämän vuoden lopussa, mutta muutama viikko sitten virallista tukea vielä jatkettiin klausaalilla “until 2024, or as long as is necessary”. Mitä tämä sitten käytännössä tulee tarkoittamaan erityisesti lisäosien kohdalla jää nähtäväksi.

Kahden maailman tukeminen on raskasta

Edellisessä Gutenberg kirjoituksessa totesin, että “Gutenberg on suurin ja näkyvin muutos sisällönsyöttäjälle sitten vuoden 2013 hallinnan käyttöliittymän muuttumisen”. Näin jälkikäteen voin todeta, että Gutenberg ei ole suuri muutos ainoastaan sisällönsyöttäjille vaan myös lisäosien ja teemojen kehittäjille. WordPress on perinteisesti ollut hyvin vahvasti PHP:hen nojaava julkaisujärjestelmä, mutta Gutenberg nojautuu erittäin vahvasti Reactiin ja sitä kautta Javascriptiin. Tämä mahdollistaa sujuvamman käyttökokemuksen sisällönsyöttäjille ilman erillistä sivun latausta, mutta saattaa rikkoa aiempia ratkaisuja, jotka oli rakennettu Classic-editorin logiikan mukaisesti.

Mitä tämä sitten tarkoittaa erityisesti lisäosien kannalta? Lisäosien kehittäjien täytyy kirjoittaa ratkaisunsa kahteen kertaan. Vanhat ratkaisut, jotka oli tehty Classic Editor maailmassa eivät enää täysin tai välttämättä ollenkaan toimi Gutenbergin kanssa vaan samaan ongelmaan täytyy löytää aina kaksi ratkaisua: yksi mikä toimii Classic Editorin kanssa ja toinen mikä toimiii Gutenbergin kanssa. Sama pätee kaikkiin uusiin ominaisuuksiin ja bugikorjauksiin. WordPressin virallista tukea tärkeämpi kysymys onkin minusta se, että kuinka pitkään lisäosien kehittäjät jaksavat tätä kahden maailman tukemista. Missä vaiheessa yhä enemmän tulee niitä lisäosia, jotka toteavat, että he tukevat enää vain Gutenbergiä? Missä vaiheessa lisäosien uudet ominaisuudet tehdään vain Gutenbergiin? Missä vaiheessa Classic Editoriin liittyvät bugikorjaukset jäävät toissijaiseksi? Onko jo nyt osittain käymässä niin? Esimerkiksi Sensei LMS tiputti virallisen tukensa Classic Editorilta pois jo kesällä 2020 julkaistussa versiossa 3.1.

Gutenberg tulee olemaan WordPress

En edes liioittele kovin pahasti, kun totean, että Gutenberg on WordPress. Jos ei jo nyt, niin vähintään lähitulevaisuudessa yhä enenevissä määrin. Gutenberg on nimittäin perusta uudelle WordPressille. Sille miltä WordPress tulee näyttämään seuraavat 10 vuotta. Eikä Gutenbergin kehittäminen ole loppunut pelkästään sisältöeditorin korvaamiseen. Se oli vasta ensimmäinen vaihe Gutenberg-projektissa.

Elämme paraikaa toista vaihetta, jonka merkittävin tavoite on ollut mahdollistaa sivuston muokkaus lohkojen avulla myös sisältöalueen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa headeria, footeria, menua, vimpaimia, jne. Viimeistään äskettäin julkaistun WordPress 6.1 -version myötä tämä vaihe alkaa olemaan ehtoopuolella.

Jatkossa artikkelin muokkaus Gutenbergissä voi muistuttaa käyttökokemukseltaan Google Docsia: näet reaaliaikaisesti miten sisältöä muokataan ja kenen toimesta

Tarkempia aikatauluja projektin seuraaville vaiheille ei ole annettu. Voisin kuvitella, että viimeistään seuraavan parin vuoden sisään vaihetta 3 aletaan työstämään. Ja tässä homma muuttuukin erittäin mielenkiintoiseksi. Kolmannen vaiheen teemana on yhteistyö (collaboration) ja siinä on tarkoitus keskittyä intuitiivisempaan yhteistyöhön sivuston eri sisällönsyöttäjien välillä. Jatkossa esimerkiksi artikkelin muokkaus WordPressissä (eli Gutenbergissä) voi muistuttaa käyttökokemukseltaan samaa kuin esimerkiksi dokumentin muokkaus Google Docsissa: näet reaaliaikaisesti miten sisältöä muokataan ja kenen toimesta. Ei enää “Toinen käyttäjä muokkaa tätä artikkelia nyt, mikä tarkoittaa, ettet voi tehdä muutoksia, paitsi ottamalla ohjat.” -virheviestiä, kun yrität muokata sivua jota joku toinen on paraikaa muokkaamassa.

Gutenberg projektin neljäs ja (ainakin näillä tiedoin) viimeinen vaihe liittyy monikielisyyteen. Vaiheen käytännön seuraukset ovat vielä täysin pimennossa, sillä monikielisyyden kimppuun käydään vasta, kun kolmas vaihe on suunnilleen maalissa. Mutta ottaen huomioon tulevien vaiheiden luonteen ja sen kuinka paljon niiden työstäminen vaatii myös Gutenbergin jatkokehittämistä, edellisen lukuni argumentti kahden maailman tukemisen raskaudesta käy entistä ilmeisemmäksi. Gutenbergin kehittäminen on siis kaikkea muuta kuin maalissa.

…ja ehkä myös enemmänkin

Gutenberg on ns. standalone-sovellus eli sitä voi käyttää myös WordPress kontekstin ulkopuolella. Mikään itse editorissa ei siis ole riippuvainen taustalla pyörivästä julkaisujärjestelmästä. Esimerkiksi Drupalille onkin jo tehty oma Gutenberg-moduuli ja Automatticin ostamissa Tumblr ja Day One -verkkopalveluissa testataan Gutenberg-editoria.

Mutta oikeastaan vielä mielenkiintoisempi kuin pelkkä Gutenberg-editorin käyttö muualla kuin WordPressissä, on ajatus lohkoihin perustuvasta protokollasta ja siitä miten Gutenbergin lohkoajattelu istuu siihen kontekstiin. Block Protocol on Trellon ja Stack Overflown perustaja Joel Spolsky alkuvuodesta lanseeraama projekti, jossa pyritään tekemään lohkoista koko internetiä yhdistävä protokolla. Tämä avaa taas ihan toisenlaisia sfäärejä siitä mitä kaikkea Gutenbergillä voikaan tulevaisuudessa mahdollisesti tehdä. Koska olisihan se nyt aika päheetä, jos sivustojen sisältö olisi tuosta noin vaan siirrettävissä eri julkaisujärjestelmien välillä!

Gutenberg ei ole uhka vaan mahdollisuus

En väitä, että sen enempää oma kuin Valunkaan kokemus Gutenbergin kanssa olisi ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Gutenberg on välillä tuntunut askeleelta taaksepäin, välillä taas parhaimmalta keksinnöltä sitten viipaloidun juuston. Pääasiassa olen kuitenkin halunnut pitää suhtautumiseni kohtuullisen neutraalina. Koska Gutenberg ei ole sen enempää hyvä kuin huonokaan. Se vain on. Siinä on yhtäaikaa sekä erittäin innostavia mahdollisuuksia, että hiuksia nostattavia uhkia. Ja se miten suhtaudun Gutenbergiin, ratkaisee lopulta paljon. Kuten Stella aikoinaan lauloi: “kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten tämänkin kuvan värität”.

Kuvat puhukoon tässä tapauksessa enemmän kuin tuhat sanaa. Kumpaa muokkausnäkymää sinä mieluummin käyttäisit?

Gutenberg käyttöön myös vanhoissa sivustoissa – ilman datahävikkiä tai massiivista sivustouudistusprojektia

Vanhassa maailmassa sivustoja rakennettiin paljon ACF:n joustavien sisältöjen avulla. Vaikka tämä tapa edelleen toimii myös Gutenbergin kanssa, siinä on omat ongelmansa. Eikä vähäisin näistä ole se, että jo julkaistujen sivujen kohdalla esikatselu hajoaa mikäli ACF-kenttiin tehdään muutoksia. Oma suositukseni onkin, että kaikki vanhat metakenttiin pohjautuvat visuaaliset sisältöelementit muutettaisiin Gutenberg-lohkoiksi. Näin päästään eroon kahden maailman ongelmasta ja päästään mukaan WordPressin jatkokehityksen huikeisiin näkymiin.

Tässä on toki se ongelma, että data ei suoraan hyppää metakentistä sisältökenttään vaan se pitää siirtää tietokannassa oikeaan paikkaan oikeassa muodossa. Tuhansien sivujen sivustokokonaisuuksissa tämä luonnollisesti kuulostaa varsin isolta jumpalta ja siksi Valulla olemmekin tuotekehityksenä tehneet erilaisia CLI-komentoja helpottamaan tätä työtä. Olemme jo päässeet koeponnistamaan näitä komentoja ja Gutenberg siirtymää useamman eri Classic-sivuston kohdalla. Yhtenä viimeisimmistä tällaisista projekteista oli oma sivustomme www.valu.fi.

Kun Matt Mullenwegiltä (toinen WordPressin perustajista) kysyttiin viime vuoden State of the Wordissa, että mitä vuosi 2022 tuo tullessaan WooCommercelle, vastaus oli: “More Gutenberg in Woo. That’s kind of answer to anything. More Gutenberg”. Tämän vuoden State of the Word -puhe on tulossa joulukuun puolivälissä enkä usko, että Mullenwegin sanoma on muuttunut. Tulevaisuus tuo tullessaan enemmän Gutenbergiä ja lohkoja. Riippumatta siitä kuinka pitkään Classic Editorin virallinen tuki jatkuu. WordPressin tulevaisuus on Gutenbergin ja sitä tulevaisuutta kohden mennään ensisijaisesti Gutenbergin ehdoilla. Tästä syystä suosittelen kaikille Gutenbergiin siirtymistä ja laittamaan niin sanotusti all-in. 2020-luvulla ei ole enää mitään järkeä tehdä WordPress -sivustoja ilman Gutenbergia ja lohkoja.