Digitalisaatio vaatii yhä enemmän sähköenergiaa, jonka tuottamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Selvitimme, mikä on verkkosivustojen osuus internetin hiilidioksidipäästöistä ja mitä keinoja verkkopalveluiden tarjoajilla on olemassa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Digitaalisuus ohjaa elämäämme vahvasti niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Asioille ja prosesseille, jotka aiemmin vaativat ihmisten ja esineiden fyysistä läsnäoloa ja kommunikaatiota, todennäköisesti löytyy aineeton vastine digitaalisista ekosysteemeistä ja digitaalisten sisältöjen kuluttaminen lisääntyy vauhdilla. Tarvitsemme jatkuvasti nopeampia tietoliikenneyhteyksiä, tehokkaampia prosessoreita, laitteiden ja konesalien jäähdytystä ja merkittävästi enemmän levytilaa tiedon tallentamista varten. Siksi tarvitsemme myös sähköenergiaa yhä enemmän. Vuoteen 2035 mennessä ICT:n osuus saattaa kivuta jo neljännekseen kaikesta sähkönkulutuksesta. 1
Maailman seitsemänneksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja
Valtiona internet olisi maailman seitsemänneksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. 2 Asetelma on samankaltainen myös täällä Suomessa, vaikkakin ICT-alan kuluttama sähkö on täällä puhtaammin tuotettua kuin maailmalla keskimäärin. Suomessa ICT-alan sähköenergian kokonaiskulutusta on lisännyt etenkin mobiilidatan käyttö. Suomessa on kattavat ja nopeat yhteydet sekä rajattomat liittymät, joita myös käytetään erittäin aktiivisesti. Suomalaiset ovatkin ahkerimpia mobiilidatan käyttäjiä maailmassa. Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksen (2020) mukaan ICT-alan energian- ja sähkönkulutus tulee jatkamaan kasvuaan ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.3
Verkkosivuston hiilijalanjäljestä
On tavallista ajatella, että digitaaliset tuotteet ja palvelut eivät lähtökohtaisesti kuormita ympäristöä niin paljon kuin aineelliset tuotteet. Internetin ansiosta ei tarvitse lähteä lentokoneella kertomaan tai kysymään asiaa toiselta puolen maapalloa. Silti verkkosivuillakin on hiilijalanjälkensä vaikka savua ei ruuduilta (toivottavasti) nouse eikä läppärin spekseissä ole mainintaa 98-oktaanisesta polttoaineesta.
Verkkosivuston hiilidioksidipäästöt ja niistä johtuva ilmastokuormitus riippuu siitä, miten sen kuluttama energia on tuotettu.4 Vaikka laitteiden ja komponenttien energiatehokkuus paranee ja sähköä tuotetaan yhä enemmän uusiutuvilla energiamuodoilla, se ei tällä hetkellä riitä kompensoimaan tietoliikenteen kasvua.5
Liikenne- ja viestintäministeriön ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportista 2020 4 selviää, että kuluttajat haluavat tietää enemmän ICT-palveluiden hiilijalanjäljestä: “Internetin käytön negatiivisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ei kuluttajien keskuudessa pääosin olla tietoisia, tai ollaan tietoisia vain päätelaitteiden vaikutuksista”.
ICT-palveluissa – mukaan lukien verkkosivustot – on totuttu, että palvelu on saavutettava, toimii katkottomasti, viiveettä ja kaikilla laitteilla. Verkkosivuston toimittaja onkin avainasemassa siinä, että organisaatiot pystyvät toimimaan verkossa tehokkaasti. Mutta tehokkuuden ja tuottavuuden rinnalle lienee syytä nostaa myös ekologisuus eli ympäristön kannalta kestävästi toimiminen. Ekologisesti tuotetuille palveluille on tilausta, toki pitäen kiinni saavutetusta tehokkuudesta ja tuottavuudesta: “Kuluttajat myös luottavat voimakkaasti yritysten kykyyn löytää uudet toimivat ratkaisut, jotka tuottavat vähemmän päästöjä, mutta eivät vähennä palveluiden toimivuutta”. 6
Verkkosivuston suunnittelu resurssiviisaasti
Verkkosivujen dataintensiivisyys on edelleen kasvussa; teknisesti kyvykkäät verkkosivut pystyvät käsittelemään ja esittämään suuriakin määriä dataa vaivatta. Verkkosivustojen sisällöstäkin on tullut yhä monipuolisempaa – on upotusta, scriptiä, lisäosaa, videota, kuvaa, infografiikkaa, interaktiivista karttaa – vieläpä usein teräväpiirtoresoluutiolla tai jopa 4K -tarkkuudella tarjoiltuna.
Sisällön monipuolistuessa siirrettävän datan määrä kasvaa, vaikka sivumäärä ei välttämättä kasva samassa suhteessa: “Videoiden jälkeen toiseksi suurin tiedonsiirron lähde internetissä ovat erilaiset web-palvelut, kuten uutissivustot ja tietopalvelut, toisin sanoen perinteinen nettiselaus. Varsinainen informaation määrä internetin sivustoilla ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut, vaan nettisivujen ulkoasu, erilaisten skriptien määrä ja mainokset ovat kasvattaneet sisältöjä.” 6
Verkkosivun ladattavan sisällön määrään ja sitä kautta tietoliikenteen tarvitsemaan sähköenergiaan voidaan vaikuttaa monella tavalla. Vieläpä siten, että sivuston optimointia latauksen suhteen ei välttämättä tarvitse tehdä näyttävän ulkoasun tai toiminnallisuuksien kustannuksella. Seuraavassa listassa on pointteja, joita toteuttamalla verkkosivusto toimii mahdollisimman tehokkaasti ja samalla resurssiviisaasti tarjoten kävijälle mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen:7 8
1. Hakukoneoptimointi (SEO)
SEO:n avulla tähdätään sivuston mahdollisimman hyvään löydettävyyteen hakukoneilla. Kun sivusto sijoittuu tarpeeksi korkealle luonnollisissa hakutuloksissa, kävijä löytää hakemansa tiedon äärelle nopeimmin. Tämä toteutuu käytännössä, kun sijoitus on ensimmäisellä hakutulossivulla. Toisen hakutulossivun katselumäärä putoaa jo hurjasti ensimmäiseen verrattuna. Kun kävijä pääsee halutun sisällön pariin suorinta tietä kulkematta viiden eri sivuston kautta, säästetään aikaa ja (sähkö)energiaa.
2. Saavutettavuus
Sivuston käyttäjien ja heidän laitteidensa kirjo on laaja. Kun sivuston saavutettavuudesta huolehditaan, varmistetaan sisältöjen nopea ja esteetön löytyminen sekä mahdollistetaan asiointi tasapuolisesti kaikille käyttäjille. Ja taas säästetään energiaa, kun tarvittava tieto löytyy nopeasti, se on selkeästi kerrottu ja asiointi onnistuu verkon välityksellä fyysisille luukuille matkustamisen sijaan.
3. Käyttäjäkokemus
Kun sivustolle on löydetty ja sitä pystytään selaamaan kaikilla laitteilla, on vuorossa käyttäjäkokemuksen optimointi. Sivuston rakenteen tulee tukea käyttötapauksia, joissa kävijä pääsee etenemään haluamansa tiedon äärelle mahdollisimman suoraviivaisesti. Tiedon esittämistavan pitää olla myös selkeä. Kun on ensin selvitetty, kenelle sisällöt ovat suunnattuja ja mitä he sivustolta etsivät, voidaan sivuston rakenne suunnitella siten, että relevantin tiedon löytymisestä tulee helpompaa, tarvittava tieto on yhdessä paikassa ja se voidaan tarjoilla käyttäjälle hänelle sopivassa muodossa.
Kaikkea mahdollista ei kuitenkaan voida nostaa esille valikoihin, pikalinkkeihin ja nostopalstoille varsinkaan laajoissa sivustoissa. Silloin käyttäjä turvautuu sivuston sisäiseen hakutoimintoon. Olemme itse kiinnittäneet tähän erityistä huomiota kehittämällä hakutoiminnon, joka koostaa käyttäjälle hakutuloksia nopeasti usealta sivustolta ja ehkäisee harhailuja pitkillä sivupoluilla ja turhaa enegiankulutusta.
4.Ulkoasu ja sisällöt
Verkkosivustoilla käytetään paljon kuvia ja videoita. Samaa kuvaa voidaan käyttää sivustolla useampaan kertaan, monessa eri kuvakoossa. Kuvien kokoja ei kannata muutella CSS-tyyleillä, vaan WordPressin Mediakirjaston kautta skaalaamalla alkuperäisestä kuvasta tarvittu kuvakoko. Samalla WP:n Mediakirjasto -näkymässä päästään asettamaan kuvan Alt-teksti, eli kertomaan sanallisesti, mitä kuvassa on tai mitä se esittää, mikä on tärkeää saavutettavuuden näkökulmasta.
Resoluutio määrittää siirrettävän datan määrän sivua ladattaessa, mutta merkitystä on myös tiedostoformaatin valinnalla. Vanhat tutut GIF, JPEG ja PNG -formaatit ovat saaneet rinnalleen uuden sukupolven “next-gen image” -formaatteja, kuten AVIF ja WebP, jotka ovat edeltäjiään laadukkaampia ja vievät vähemmän tallennustilaa. Lisäosilla on muutenkin merkitystä sivuston latautumisajalle ja niiden valinta kannattaa jättää WP-asiantuntijoille, jotta voidaan varmistua niiden kuormittavuudesta, teknisestä toimivuudesta ja tietoturvasta.
Videoissa uusien formaattien omaksuminen on ainakin laajemmalle yleisölle vielä tapahtumatta. Kehitysaskelia on kuitenkin otettu esimerkiksi h.266 -formaatin kanssa, joka lupaa puolittaa 4K ja 8K tarkkuuden vaatiman tallennustilan. Jää vielä nähtäväksi, lyökö tämä (tai jokin muu) formaatti läpi liikkuvan kuvan välittämisessä.9
5. Tekniikka & teknologia
Kun sivuston koodista pidetään huolta, homma luistaa paremmin käyttöliittymän näkökulmasta. Koodia kannattaa refaktoroida kun se nähdään tarpeelliseksi ja on myös syytä kiinnittää tietokantakyselyjen määrään ja laatuun huomiota – optimoida kyselyt ja lisätä sopivat indeksit kantaan, joita kyselyissä hyödynnetään. Kun alusta pidetään kunnossa ja ajantasaisena, sen päälle on hyvä rakentaa. Itse olemme jo pitkään tarjonneet ylläpitopalvelua, jossa huolehdimme WordPress -koodiytimen ja huolella valittujen lisäosien päivityksistä säännöllisesti.
Yleensä WordPress-sivu luodaan jokaiselle käyttäjälle dynaamisesti eli tietokannasta haetaan viimeisimmät tiedot esitettäväksi käyttöliittymässä. Omissa projekteissamme olemme tehneet toteutuksia myös staattisesti. Head-Up -teknologiaamme perustuvat sivustot rakennamme sisällön osalta normaalisti WordPressillä ja julkaisemme sisällöt staattisiksi sivuiksi. Näin pystymme minimoimaan taustakyselyjen määrän ja siirrettävän datan, mikä tuo hyödyiksi energiatehokkuutta, suorituskykyä ja turvallisuutta. Lisäksi olemme valinneet omiin konesalipalveluihimme sataprosenttisesti uusiutuvan energian.
Glasgow’n ilmastoneuvottelut päätökseen, pallo omissa käsissä
Glasgow’n ilmastonmuutoskonferenssi polkaistiin käyntiin lokakuun viimeisenä päivänä ja keskustelu ja päätöslauselma venyi pitkälle marraskuuhun. Päätöslauselmassa vaaditaan pikaisia toimia fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyvien riippuvuuksien vähentämiseksi ja entistä kovempia päästötavoitteita julkistettavaksi, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan nähden. Käytännössä rajan saavuttamiseksi maailman päästöjä olisi supistettava keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa tällä vuosikymmenellä pysyäksemme aikataulussa.10
Vaikka verkkosivustojen aiheuttamien päästöjen suhteen voitettavaa voikin olla vähemmän kuin esimerkiksi teollisuudessa, en näe syytä toimia valikoiden, vaan systemaattisesti. Jokainen konkreettinen teko asian eteen vie meitä lähemmäksi maalia. Jos aihe kiinnostaa, ota yhteyttä verkkosivuston toteuttajaasi ja avaa keskustelu tehokkaamman ja astetta coolimman verkkosivustosi puolesta.
Lähteet
1 https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/ict-ilmastotalkoot-tapahtuvat-konesaleissa
2 https://www.sustainablewebmanifesto.com/
4 https://www.bbc.com/future/article/20200305-why-your-internet-habits-are-not-as-clean-as-you-think
5 https://www.climatecare.org/resources/news/infographic-carbon-footprint-internet/
6 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162307/LVM_2020_9.pdf
7 https://www.wholegraindigital.com/blog/website-energy-efficiency/
8 https://www.wholegraindigital.com/blog/how-to-page-weight-budget/
9 https://www.cordcuttersnews.com/next-gen-video-format-boasts-4k-8k-quality-at-half-the-file-size/
10 https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/30797/EGR2019.pdf