4 askelta saavutettavuuden kehittämiseksi

Parhaillaan kansallisella tasolla valmisteilla oleva saavutettavuusdirektiivi tietää merkittäviä muutoksia julkisiin verkkopalveluihin. Arvioni on, että muutos ei tule koskemaan ainoastaan julkisia organisaatioita, vaan saavutettavuuden huomioiminen tulee vähitellen yleisemmäksi myös yritysmaailmaan, erityisesti tuotteita tai palveluita tarjoaville yrityksille, jotka haluavat hyödyntää laajemman kohderyhmän, kuin kilpailijansa. Viimeistään nyt on aika alkaa suunnitella, kuinka kehittää verkkoviestintää ja digimarkkinointia saavutettavampaan muotoon.

1. Ota selvää nykytilanteesta

Jos verkkopalvelun uudistaminen ei ole ajankohtaista, ota selvää missä mennään tällä hetkellä saavutettavuuden suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa saavutettavuusarvioinnin teettämistä asiaan perehtyneen yrityksen kautta. Hyvin toteutettu saavutettavuusarviointi antaa selkeän käsityksen, minkälaisia asioita olisi hyvä kehittää saavutettavuuden kohentamiseksi.

Kattavassa saavutettavuusarvioinnissa käsitellään tyypillisesti vähintään WCAG 2.0 -verkkopalvelun saavutettavuusohjeistuksen AA-tason onnistumiskriteeristö. Ohjeistus pitää sisällään nelisenkymmentä onnistumiskriteeriä, jotka tulee täyttyä kaikissa verkkosivuston sivuissa ja niiden eri sisällöissä, jotta voidaan todeta, että verkkopalvelu täyttää tietyn ohjeistuksen tason.

2. Keskustele verkkopalvelun kehittämisestä toteuttajan kanssa

Kun saavutettavuusarvioinnin tulokset ovat selvillä, tulee aloittaa keskustelu verkkopalvelun kehittämisestä vastaavan kumppanin kanssa. Tässä vaiheessa yleensä konkretisoituu, millä tavoin verkkopalvelu on ylipäätään rakennettu. Mitä enemmän sivustoon liittyy tavallisesta poikkeavia teknologiavalintoja, hyvien ohjelmointikäytäntöjen vastaisia toimenpiteitä tai erilaisia “virityksiä”, sitä enemmän työtä myös saavutettavuuden kehittäminen vaatii.

Jos kyseessä on pienehkö verkkosivusto ja saavutettavuuden kehittäminen alkaa kuulostaa massiiviselta projektilta, kannattaa rehellisesti pohtia, uusiiko koko verkkopalvelun pienellä lisäinvestoinnilla. Ylipäätään, kun saavutettavuutta kehitetään, sille kannattaa asettaa tavoitetaso saavutettavuudelle. Yhden “A:n” taso on parempi kuin ei mitään.

3. Valitse kehitettävät osa-alueet järkevästi

Saavutettavuusarvioinnissa otetaan kantaa, minkälaiset toimenpiteet kannattaisi laittaa kuntoon ensimmäiseksi. Näkövammaisten liiton asiantuntijat Virpi Jylhä ja Iiro Nummela nostavat haastattelussa tärkeäksi asiaksi vakiokomponenttien käytön ja standardien huomioimisen verkkopalvelua kehitettäessä. Tällöin ei välttämättä tarvita erikseen esimerkiksi saavutettavuuden parantamiseksi kehitettyä Aria-koodausta.

Paras mahdollinen tilanne on, jos verkkopalvelu voidaan suunnitella ja kehittää mahdollisimman yleisellä tasolla, jotta ei olisi tarvetta käyttää esimerkiksi ARIA-määrityksiä ollenkaan” toteaa Jylhä.

Jylhä ja Nummela nostavat keskeisiksi asioiksi seuraavat saavutettavuuteen liittyvät käytännön toimet:

  • Varmista, että navigointi onnistuu näppäimistön avulla moitteetta.
  • Huomioi toimiva otsikkorakenne! Tämä mahdollistaa avustavaa teknologiaa käyttävien lukukokemuksen otsikkotasolla, ennen siirtymistä tarkemmin sisältöön.
  • Varmista riittävä kontrasti tekstien ja taustan välillä.
  • Lomake-elementit tulee nimetä selkeästi.
  • Kehitä vähintäänkin kaikista keskeisimmät käyttötapaukset mahdollisimman hyvin saavutettaviksi.

Ensin tulee mahdollistaa käyttäjäkokemus ylipäätään esimerkiksi avustavaa teknologiaa käyttäville ja tämän jälkeen kehittää käyttäjäkokemusta koko ajan paremmaksi ja intuitiivisemmaksi.

4. Suunnittele millä aikataululla saavutettavuutta kehitetään

Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa uusilta julkisilta verkkopalveluilta (jotka julkaistaan 23.9.2018 jälkeen) AA-tason saavutettavuutta 23.9.2019. Tätä ennen julkaistujen verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Mobiilisovelluksia asia koskettaa 23.6.2021 alkaen.

Saavutettavuusdirektiivin mukaan tulevaisuudessa julkisten organisaatioiden verkkosivustoilta tulee löytyä saavutettavuusseloste, josta käy ilmi, kuinka verkkosivusto täyttää saavutettavuusvaatimukset. Selosteessa tulee käydä ilmi, jos jotkin verkkosivuston osat eivät ole saavutettavia, miksi osat eivät ole saavutettavia ja jos mahdollista, tarjota tieto mistä löytyy saavutettava vaihtoehto palvelulle. Selosteesta tulee löytyä myös linkki palautteenantokanavaan, jossa voi ilmoittaa saavutettavuuskriteeristön täyttymättömyydestä. Saavutettavuusselosteesta tulee myös käydä ilmi, mihin käyttäjä voi valittaa, jos annettuun palautteeseen tehty vastine ei ole perusteltu.

Onko verkkopalvelu-uudistus edessä vai takana?

Jos verkkopalvelun uusiminen on nyt ajankohtaista, mielestäni enää ei kannata kehittää palvelua, joka ei täyttäisi AA-tason saavutettavuutta. Jos AA-taso tuntuu nyt ylivoimaiselta, kannattaa vähintääkin keskustella verkkopalvelu-uudistuksesta vastuussa olevan tahon kanssa, minkälaisia toimenpiteitä saavutettavuuden kehittäminen AA-tasolle vaatisi, jos kehitys tehdään esimerkiksi puolentoista vuoden päästä. Jos verkkopalvelun elinkaari ei ole vielä pitkällä, aloita kehittäminen saavutettavuusarvioinnin toteuttamisella.

Vesa Lehtinen

Työskentelen Valu Creativessa ratkaisukonsulttina. Etsin yhdessä asiakkaidemme kanssa oikeita ratkaisuja digitaalisen markkinoinnin kehittämiseksi. Twitterissä @vesalehtinen.

JÄTÄ KOMMENTTI