Saavutettavuus on vahvasti arvokysymys ja erityisesti investointi yhdenvertaisen digitaalisen maailman luomiseksi. On paljon organisaatioita, jotka ovat ymmärtäneet asian tärkeyden. Vaikka saavutettavuutta selitettäisiin maailman tappiin vain erityiskäyttäjiä koskevana asiana, saavutettavuuden huomioiminen nostaa kaikkien digitaalisen palvelun käyttäjien käyttökokemusta. Kukaan meistä ei halua jäädä alati kiihtyvässä vauhdissa digitaalisten palveluiden ulkopuolelle – eikä kenenkään pitäisikään!

Jos haluat nopean tavan tarkistaa, kuinka organisaatio suhtautuu digitaalisen yhdenvertaisuuden tärkeyteen, voit avata verkkosivustolta löytyvän saavutettavuusselosteen ja katsoa, minkälaisia saavutettavuuspuutteita palvelussa on, mitä ongelmien korjaamiseksi ollaan tekemässä ja milloin selostetta on päivitetty viimeksi. Vaikka tämä ei nyt ihan kaikkea kerrokaan, se kertoo oleellisen: Onko saavutettavuus organisaatiolle tärkeää vai ei.

Viranomaisvalvontaa tarvitaan saavutettavuuden toteutumiseksi vielä vuosia

Suomessa saavutettavuusvalvontaa toteuttaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto, tulevaisuudessa todennäköisesti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Valvovan viranomaisen ääni on alkanut kantautua vähitellen konkreettisten julkisten huomautusten muodossa, mikä osaltaan toivottavasti luo painetta kaikille digipalvelulain piirissä oleville. 

Esteettömyysdirektiivin myötä velvoittava saavutettavuuslainsäädäntö laajenee entisestään, eikä vauhti ole muutenkaan hidastumassa. Tuskin kestää kovin kauaa, että nykyinen digipalvelulain taustalla oleva WCAG 2.1 -ohjeistus syrjäytetään jo julkaistulla 2.2-versiolla. Toki EU-tason byrokratia ottaa oman aikansa.

Toivottavasti myös seuraukset tietoisesta lain rikkomisesta kovenevat. Norja on ollut jo vuosia monella tapaa edelläkävijä digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa ja sen viranomaisseurannassa (englanninkielinen sisältö). Vaikka tuntuu typerältä, että organisaatioita pitäisi uhata jopa sakoilla saavutettavuuspuutteiden korjaamisen laiminlyönnistä, valitettavasti osalle organisaatioista asian merkitys ja tärkeys hahmottuu ainoastaan kepin kautta. 

Härkää sarvista ja konkretiaa saavutettavuuskehitykseen

Saavutettavuusselosteen tarkoitus on kertoa käyttäjälle palvelun saavutettavuudesta. Vaikka laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta ei edellytä kertomaan saavutettavuusselosteessa erikseen toimenpiteistä ja suunnitelmista saavutettavuuspuutteiden korjaamiseksi, auttaa selkeä, kirjattu suunnitelma myös organisaatiota itseään saavutettavuuden kehittämisessä.

Mallia on mahdollista ottaa esimerkiksi Suomi.fi-palvelun saavutettavuus-sisällöstä. Verkkosivulla on kerrottu esimerkillisesti, kuinka Digi- ja väestötietoviraston kehittämässä palvelussa saavutettavuus toteutuu, kuinka sitä kehitetään ja miksi ylipäätään saavutettavuus on tärkeää. 

Jos tämä tuntuu aivan liian kunnianhimoiselta, lue nykyinen saavutettavuusseloste läpi ja pohdi, mitä voisitte tehdä seuraavaksi saavutettavuuden kehittämiseksi. 

Aina saavutettavuuden kehittäminen ei tarkoita suoraan teknisiä muutoksia palveluun, joskus riittää että muistuttaa sisältöä tekeviä henkilöitä saavutettavuuteen liittyvistä ydinasioista. Internet on pullollaan hyviä vinkkejä saavutettavan sisällön tekemiseksi. 

Organisaation oma vastuuhenkilö vai ulkopuolinen saavutettavuusasiantuntija?

Verkostossani on huikeita ihmisiä, jotka näkevät valtavasti vaivaa ja pyrkivät lisäämään omaa ymmärrystään ja osaamistaan, kuinka luoda saavutettavia digitaalisia alustoja ja sisältöjä. Useimmiten henkilöt toimivat viestinnän tai markkinoinnin tehtävissä ja kouluttavat, sparraavat ja ohjeistavat monia muita sisällöntuottajia.

Kävin taannoin erinomaisen keskustelun ison julkisen organisaation viestinnässä työskentelevän henkilön kanssa. Hänen huolenaan oli saavutettavuusteeman jääminen unholaan organisaatiomuutosten ja roolien vaihtumisen myötä. Yhdessä pohdimme, minkälainen toimintamalli olisi sopivin, jos organisaatio ostaisi ulkopuolelta saavutettavuusasiantuntijan työpanosta huolehtimaan viestinnässä mukana olevien henkilöiden sparraamisesta ja toistuvaisluonteisesta kouluttamisesta.

Tekoäly arkipäiväistää saavutettavuutta ja parantaa yhdenvertaisuutta jo nyt

On mahtavaa huomata, kuinka erilaiset tekoälysovellukset ja -ratkaisut ovat jo tuoneet aiemmin ihmisen aikaa vieviin tehtäviin koneellisen avun. Jo nyt tekoäly osaa esimerkiksi tarjota vaihtoehtoista tekstiä kuvasta, ohjata kirjoittajia kirjoittamaan ymmärrettävämpää tekstiä tai tekemään videoihin tekstityksiä automatiikalla. Mitä kaikkea onkaan vielä tulossa?

Henkilökohtaisesti uskon, että erilaiset tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tulevat tekemään saavutettavuuden huomioimisesta positiivisella tavalla arkipäiväisempää. Ehkä jo muutaman vuoden päästä olemme tilanteessa, jossa viestinnän ja markkinoinnin ihmisten manuaalisia työtehtäviä on mahdollista automatisoida merkittävästi ja näin vapauttaa aikaa uudenlaisiin tehtäviin.

Vielä hetkeen saavutettavuutta ei voi kuitenkaan ulkoistaa, ehkä ei täysin koskaan. Tulevaisuudessakin tarvitaan ihmisiä, jotka syttyvät kehittämään digitaalisia palveluita ihan kaikille. 

Eläköön saavutettavuus ja saavutettavuudesta innostuvat ihmiset!