Vuosittain sadat opetusalan tekijät suuntaavat Lontooseen Bett-messuille tavoitteenaan löytää uusimpia ideoita oppilaitosten teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. Opettajien motiivi on saada oivalluksia, miten teknologian avulla lasten ja nuorten oppimista voidaan entistä paremmin tukea. Tämän vuoden kuumia trendejä olivat 3D-tulostus, erilaiset älynäytöt, Googlen ja Microsoftin uusimmat ratkaisut, Flipped Classroom -pedagogia, pelit ja pelillisyys oppimisessa, lisätty todellisuus, koodaus sekä mobiiliteknologian pedagogiset ratkaisut.
Matka Lontoon teknologiahypestä oppilaitoksen arkeen Jyväskylässä on vielä pitkä. Sen sijaan kun astuu matkalaukun kanssa kotiovesta sisään, tapaa kolme poikaansa heille arkisissa toimissa, johtamassa omaa virtuaalista tiimiä Skypen avulla. Kaikuvat reaaliaikaiset käskyt, nopea reagointi yhteistoiminnassa niin LOL- kuin CS-peleissä avaa keski-ikäistyvän opettajan silmiä teknologian muuttuneesta roolista lasten ja nuorten elämässä enemmän kuin kallis Google-ständi Lontoon Excelissä.
Kaikuvat reaaliaikaiset käskyt, nopea reagointi yhteistoiminnassa niin LOL- kuin CS-peleissä avaa keski-ikäistyvän opettajan silmiä teknologian muuttuneesta roolista lasten ja nuorten elämässä enemmän kuin kallis Google-ständi Lontoon Excelissä.
Suomalainen opetus on nauttinut viimeiset vuodet laajaa arvostusta kotimaan rajojen ulkopuolella. Hehkutus on ollut jopa niin rajua, että maan hallituskin on ymmärtänyt, että erinomaista laatua tehdään suhteellisesti maailman halvimmalla. Niinpä opetuksen resursseja voidaan vielä leikata lisää aikana, jolloin globaalit työelämän ja teknologian hyödyntämisen haasteet odottavat valmistuvia opiskelijoita. Aasia meni jo ohi omalla kulttuurisella työmoraalillaan ja samaan aikaan naapurimaa Viro on panostanut hurjasti teknologiaan, erityisesti koodauksen opetukseen oppilaitoksissa. Tilanne on siis tavallaan synkkä, mutta kun asiaa suhteuttaa hieman kauemmas omista rajoista, voi todeta, että on turha valittaa – oppilaitosten on tehtävä työnsä entistä tehokkaammin aivan kuin muidenkin laman kourissa olevien alojen.
Niukkuutta kärsivä lukiosektori sai oman kannustimensa ylioppilastutkinnon sähköistymisen myötä. 2016 alkava sähköinen ylioppilaskoe on saanut opettajat ja rehtorit laajasti liikkeellä ahmimaan tietoa sähköisistä kokeista, Googlen pilvipalvelujen käytöstä, yhteistoiminnallisesta kirjoittamisesta, mobiililaitteiden hyödyntämisestä oppimisessa ja opiskelijoiden omien laitteiden käytöstä. Facebook-ryhmät ovat täyttyneet niin peruskoulun kuin toisen asteen opettajista, kokemuksia jaetaan, kysymyksiä esitetään, asioista kiistellään. Opettajat ovat ymmärtäneet verkostoitumisen tärkeyden, toki toiset enemmän kuin toiset. Myös opettajuuden rooli on vahvassa muutoksessa – tiedon jakajasta siirrytään ohjaajan ja kannustajan rooliin. Sosiaalisella medialla ja mobiililaitteiden hyödyntämisellä on vahva roolinsa tämän tukemisessa.
Itsekin aktiivisena teknologian hyödyntäjänä osallistun kehittämiseen kymmenissä FB-ryhmissä ja FB-sivuilla. Myös muut palvelut ovat käytössä ja oman osaamisen kehittämisessä. Twitterissä toimin ammatillisen profiilin kautta tavoitteenani verkostoitua mahdollisimman globaalisti. Twitterin kautta olen saanut opettajavieraita Jyväskylään Yhdysvalloista, Uudesta Seelannista ja Intiasta. Itseni olen twiitannut Kreikkaan ja useamman kerran Venäjälle. Twiittaamisen lisäksi olen innostunut hyödyllisen materiaalin kuratoinnista eli tiedon jäsentämisestä. Käytän Scoopit-palvelua kiinnostavien materiaalien säilömiseen ja jakamiseen, lisäksi pidän blogia englanniksi teknologiateemoista. Molemmissa tavisopettajan palveluissa on vieraillut satoja tuhansia kävijöitä. En saa työstä rahaa, mutta osaaminen vahvistuu ja kontakteja löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista. Skype on käytössä opiskelijoiden kanssa, ja on aivan tavallista arkipäivää antaa iPadin kautta ohjeet kevään hakuajoista neljännen vuoden lukiolaiselle, joka on jo asunut Australiassa viimeiset kolme kuukautta. Yhteydenpidon vaivattomuus on upeaa kotikansainvälisyyttä.
Twitterin kautta olen saanut opettajavieraita Jyväskylään Yhdysvalloista, Uudesta Seelannista ja Intiasta. Itseni olen twiitannut Kreikkaan ja useamman kerran Venäjälle.
Mitä tästä oppimisen uudesta aallosta miettii peruskoulun oppilas tai toisen asteen opiskelija? Hänelle puhelin on väylä toiseen maailmaan, turvapaikkaan. Hän ei istu Ylen tv-uutisten ääreen, vaan hankkii tietonsa verkosta useiden kanavien kautta. Me opettajat olemme nähneet kännykkämaailman tuoman muutoksen opiskelijoissa, erityisesti heidän keskittymisessään. Sitä tuskin kovin moni kiistää, kun huomaa muutoksen jo itsessäänkin. Luentojen aika on pitkälti ohi, kun lyhytjänteinen kuulija siirtää huomionsa muualla muutamassa minuutissa. Koulun on reagoitava maailman muutokseen paljon aiempaa nopeammin. Uuden oppimisen tärkein tehtävä on antaa oppimisen vastuu ja rooli oppijalle. Oppimisen omistajuuden tunnetta on Suomen kouluissa vahvistettava. Ihaillen kuuntelin viime viikolla Bettin kouluvierailulla 13-vuotiaan brittipojan analyysiä omasta oppimisestaan, hänen kehittämistehtävistään ja vahvuuksistaan. Tähän tehtävään meidän täytyy niin peruskoulussa kuin toisella asteellakin tähdätä, vahvistaa ja mahdollistaa opiskelijan roolia ja vastuuta omasta oppimisestaan, omilla laitteillaan, omilla tavoillaan, yhdessä, yksin, opettajan ohjauksessa, ehkä yrityksen asiantuntijan ohjauksessa, toisen opiskelijan tukemana.
Luentojen aika on pitkälti ohi, kun lyhytjänteinen kuulija siirtää huomionsa muualla muutamassa minuutissa. Koulun on reagoitava maailman muutokseen paljon aiempaa nopeammin.
Tämän vuosituhannen taidoiksi on tällä hetkellä ennakoitu muun muassa:
- kriittinen ja luova ajattelu
- yhteistyö- ja viestintätaidot
- media-, teknologia- ja informaatiolukutaito
- joustavuus
- johtajuus
- ongelmanratkaisukyky
- tuottavuus
- sosiaaliset taidot
Näiden taitojen avulla opiskelijoiden uskotaan pärjäävän paremmin tulevaisuuden yhä nopeammin muuttuvassa työelämässä. Opiskelijoille on jatkossa tarjottava yrityselämän tehtäviä, haastavia projekteja, ongelmaperusteista oppimista, yrittäjyyskasvatuksen projekteja ja mahdollisuuksia tutkia omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tällainen koulu ja oppimistapa on opiskelijalle iso haaste, kun takana on monta vuotta passiivisemman tyylin opiskelua. Kahden viime vuoden Lontoon Bett-tapahtuman kouluvierailuissa eniten tuloksiaan valtakunnallisesti nostaneet koulut olivat panostaneet juuri näihin asioihin. Opiskelijat saivat paljon vastuuta, jokainen teki monta hyväntekeväisyysprojektia koulutaipaleen aikana, heillä oli valtavasti kansainvälisiä projekteja ja he keskustelivat paljon omasta oppimisestaan. Kun uusi teknologia, verkko, pilvipalvelut ja tulevaisuuden sovellukset valjastetaan vahvistamaan tätä tehtävää, nousee tiimiään verkkopeleissä johtanut nuori oppimisessaan aivan uudelle tasolle, omassa elementissään.