Esteetön verkkopalvelu huomioi mahdollisimman laajasti erilaiset käyttäjäryhmät. Tällä pyritään takaamaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet verkkoviestinnän parissa.
WCAG 2.0 -suositusta pidetään esteettömyyden de facto -standardina. Standardinomainen ohjeistus rakentuu kolmesta tasosta, joista ensimmäinen ja kevein on A-taso. A-taso pitää sisällään keskeisimmät asiat standardin osa-alueista: verkkopalvelun elementtien havaittavuudesta, hallittavuudesta ja ymmärrettävyydestä sekä verkkopalvelun järkevästä toteutuksesta, jotta sivuston käyttö avustavien teknologioiden avulla olisi mahdollisimman luontevaa. Kaksi muuta korkeampaa tasoa ovat AA- ja AAA-tasot.
Verkkopalveluiden esteettömyyttä käsitellään vuosi vuodelta enemmän. Esteettömyysvaatimukset näkyvät erityisesti julkisen sektorin tarjouspyynnöissä. Myös EU:n ajama esteettömyyttä parantava lainsäädäntö etenee vähitellen ja tähän ovat monet julkisen sektorin toimijat heränneet. Usein esteettömyydestä puhuttaessa viitataankin joko W3C:n WCAG 2.0-ohjeistukseen (Verkkosisällön saavutettavuusohjeet) tai julkishallinnon suositukseen JHS 129 (Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet).
Esteettömän verkkopalvelun rakentaminen edellyttää hyvää suunnittelua
Keskustelu verkkopalvelun esteettömyydestä kannattaa käydä yhdessä verkkopalvelun kehittäjän kanssa hyvissä ajoin ennen varsinaista teknistä toteutusta. Muutostyöt valmiiseen toteutukseen tuovat turhaan lisäkustannuksia. Tästä esimerkkinä voidaan pitää mm. värien käyttöä verkkopalvelussa informaation välittämisessä tai riittävää kontrastia tekstin ja taustan välillä. Visuaalisia yksityiskohtia voi olla työlästä lähteä muokkaamaan jälkikäteen, varsinkin jos elementtejä on laajasti eri näkymissä.
Asiakasprojekteissa saattaa olla kiusaus lähestyä esteettömyyttä teknisluonteisen suositusdokumentin näkökulmasta. Esteettömyystasojen orjallinen tuijottaminen ei välttämättä kuitenkaan tuo parasta lopputulosta. Tärkeämpää on pohtia, millä keinoin verkkopalvelun kohderyhmät huomioidaan mahdollisimman järkevästi.
Tilastokeskuksen mukaan “Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.” Tämä lisännee esimerkiksi heikompinäköisten verkkopalvelun käyttäjien huomioimista.
Toisin, kuin usein ajatellaan, esteettömyys ei ole kulu, vaan investointi laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi.
Järkevä esteettömyyden kehittäminen on myös hakukoneoptimointia
Esteettömyyttä kehittämällä, erityisesti järkevän sisällönsyötön keinoin, voidaan parantaa myös verkkopalvelun hakukonenäkyvyyttä. Esteettömyyden kehittämisessä avainasemassa on selkeän sisällön tuottaminen erilaisten käyttäjäryhmien huomioimiseksi ja apuvälineiden, kuten ruudunlukuohjelmien käytön mahdollistamiseksi. Tästä esimerkkinä mm. alt-tekstit kuvamateriaalissa.
Ruudunlukuohjelmat ja muut apuvälineet käyvät hakukoneiden tavoin läpi sisältöä ja välittävät tiedon käyttäjilleen (Moz Blog). Sisällön oikeellisuus suhteessa käyttäjän tekemään hakuun ja tietotarpeeseen taas määräävät kuinka hyödyllisenä sivu koetaan. Hyödyllisyys taas vaikuttaa esimerkiksi käyttäjän haluun jakaa sivua vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
Esteettömyys ei tietenkään itseisarvoisesti paranna hakukonenäkyvyyttä, jos esimerkiksi epäonnistutaan dokumentin otsikoinnissa, sisällön otsikoinnissa ja otsikkorakenteessa tai linkkien nimeämisessä.
Esteettömyyden sekä hakukonenäkyvyyden näkökulmista on AINA tärkeää suunnitella:
- miten tekninen toteutus huomioi esteettömyyden
- kuinka sisältö rakennetaan loogisesti niin sivusto- kuin sivutasolla
- mitkä tiedon esitystavat ovat kaikista hyödyllisimpiä erilaisille lukijoille.
Esteetön verkkopalvelu on hyvin suunniteltu, teknisesti järkevällä tavalla toteutettu, sisällöltään selkeä ja käytettävyydeltään sujuva. Esteettömyys on investointi laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi ja se tuo selkeää lisäarvoa verkkopalveluun.