Nyt kun suomalaiset on reippaasti saatu pysymään kotonaan, eteläsuomalaiset omassa loosissaan, jengi pärjäämään perheidensä kanssa ja vanhatkin oppimaan uusia digiavaruuden temppuja pakon edessä, on aika katsoa mitä voimme oppia tämän kevään koronaviiruskriisitilanteen kuluttajakäyttäytymisestä ja mediankulutuksesta.

 

Oppitunti 1: Läpinäkyvyys

Kun ympäristössämme on runsaasti erilaista tietoa saatavilla, totuuksiakin syntyy helposti yhtä monta kuin on totuuden etsijöitä. Sellaiset lähteet, jotka kuvaavat läpinäkyvästi mistä ja miten tiedot on saatu, ovat vaikuttavampia. Jos verrataan viranomaista, joka ohjeistaa kertomatta taustoja, ja yksityistä tiedebloggaajaa, joka linkittää kaikki lähteensä ja laskukaavansa, uskottava ei ole enää se, jolla on asema yhteiskunnan puolesta annettuna. Uskottava on se, jonka linkittää omat ajatuksensa ja tekee läpinäkyväksi väitteensä perusteet. Tutkimuksien mukaan koettu läpinäkyvyys lisää luotettavuutta, koska tiedot voidaan nopeasti tarkastaa ja perustella. Monen suomalaisenkin lopullinen koronaherätys tuli tältä läpinäkyvästi vastauksia antavalta maallikolta: https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-act-today-or-people-will-die-f4d3d9cd99ca

Oppitunti 2: Kompensaatio

Silloin kun emme voi suoraan vaikuttaa tilanteeseen ympärillämme, ihmiset etsivät kyllä kanavat millä luodaan jonkinasteinen illuusio tilanteeseen vaikuttamisesta tai jotain asian eteen tekemisestä. Psykologiassa tätä kutsutaan kompensaatioksi eli korvaamiseksi. Tähän perustuen: Kun emme voi paeta oireettomaan maahan, voimme paeta mökille. Kun meillä ei ole tarvittavaa rokotetta, ostamme jotain, mitä kotona myös tarvitaan: vessapaperia. Koska sosiaalinen eristäminen on tuntunut pahalta, meillä on myös valtava tarve osallistua mitä kummallisimpiin tempauksiin, jotka luovat edes hetkittäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parhaat sisällöt yhdistävät kaksi ajankohtaista teemaa- kuten vaikka liioitteluun sortuneen hamstrauksen (vessapaperin osto) ja kotona olevien liikuntaan aktivoinnin (kotiliikunta). Tässä onnistuvat esim. erilaiset Vessapaperihaasteet, vaikkapa jalkapalloilija Messin videolla: https://www.youtube.com/watch?v=h7N53zPGflI

Oppitunti 3: Oikopolut

Kriisitilanteessa ihmisten tiedontarve kasvaa valtavasti, kun etsimme jatkuvasti vastauksia nouseviin kysymyksiin, ja luomme itsellemme oman elämämme tilannekuvaa lähes reaaliaikaisesti päivittyvän globaalin tautitilanteen mukana. Kun pandemian vaarallisuuden logiikka ei tunnu selvältä, otamme käyttöön sen hahmottamisessa auttavat metaforat ja meemit. Metaforat vertaavat uutta johonkin vanhaan, jotta se on helpompi hyväksyä. Koronavirusta on verrattu talvisotaan. Meemi taas tuo teemasta huumorilla esiin yhden puolen ylitse muiden, ja meemit toimivatkin parhaiten sisäpiirijuttuina, jolloin ne vahvistavat kuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Suomalaisiin puri erityisen hyvin tilanteen jännitteitä summaava sitkeän konkaripoliitikon ja nuoren päämisterin toimet yhdistävä Väyrynen/Marin meemi. Tämä meemi tiivistää sosiaalisen eristämisen ydinasiat: suomalaisten ikäihmisten uskomattoman sitkeyden ja nuoren hallituksen kovat haasteet: https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/fk1c4s/hupsista/.

Oppitunti 4: Huumori

Mitä rankemmaksi maailma ympärillä käy, ja mitä lähemmäksi huonot uutiset tulevat, sitä suurempi tunnetyhjiö meillä syntyy positiivisista asioista. Kriisien aikana yllättävien asioiden kysyntä kasvaa, kun muuta ajateltavaa hakevat yksilöt ovat valmiita klikkailemaan mitä kummallisempia kotivideoita laulavista karanteeniperheistä käsiään peseviin hamstereihin. Huumori toimii parhaiten silloin, kun yhdistetään toisiinsa alun perin kuulumattomia asioita tavalla, joka resonoi kaikkien sen aikakauden kokemuksien kanssa. Koronakriisissä erityisen onnistuneita hittejä ovat olleet esimerkiksi koronanaikaiset matkakiellosta kärsivien tunteita työstävät uudet kodin sisäiset lomakohteet (Las Kitchenas, St Bathroom), sekä jo entuudestaan tuttujen laulujen yhdistäminen koronaan uudella tavalla kuten Policen ”Don’t stand so close to me” tai tämä uusi remix ”hello from the inside”: https://www.youtube.com/watch?v=M5azNpTwVk8.

Oppitunti 5: Virheet

Onnistumiset ovat monen yrityksen mielestä parasta sisältöä sosiaalisessa mediassa, mutta ne eivät välttämättä luo positiivisia tunnesiteitä seuraajien keskuudessa. Sen sijaan virheet ja epäonnistumiset liittävät ihmiset yhteen. Koululaisten jäätyä kotiin monen vanhemman pääasiallinen tunnekokemus ei koostunut päivän pienistä onnistumisen hetkistä tai hyvästä yhdessäolosta, vaan epätoivoisesta riittämättömyyden tunteesta ja tekemättömien asioiden listoista. Ensimmäiset realistiset etäkoulun virheistä kertovat jaot olivat sekä yhteisöllisyyttä rakentavaa että helpottavia. Tärkeintä ei siis ole sisältö, vaan se tunne minkä se aiheuttaa. Erityisen hyvä tunteiden kuvaus nähtiin koululaisten kotiin jäämisestä esimerkiksi täällä: https://www.the-sun.com/lifestyle/560319/homeschooling-mums-joke-teachers-have-been-fired-for-drinking-on-the-job-admit-paw-patrol-is-on-the-curriculum/.

Valitettavasti oppiminen tapahtuu usein vasta vaikeuksien kautta.

Viisautta koronakevääseen, missä kohtaa kurvia olettekin matkalla, ja mihin suuntaan se vielä kääntyykään.

 

Kirjoittaja on viestinnän johtamisen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, ja yllättäen myös kahden z-generaation edustajan etäkoulun ja elämän valmentaja, catering-päällikkö, poliisi ja tuomari.

Tilaa Statement-uutiskirje

Share This