Google on jo vuosien ajan pyrkinyt ajamaan muutosta verkkosivustojen latausnopeudesssa ja käyttökokemuksessa. Seuraava askel tapahtuu toukokuussa 2021, kun Google ottaa Core Web Vitals -mittarit mukaan hakualgoritmiinsa ja mittareiden lukemat alkavat vaikuttaa sivujen järjestykseen hakutulossivuilla. Vielä ei ole tiedossa, kuinka paljon Web Vitals vaikuttaa käytännössä sivun sijoitukseen Googlessa, mutta tätä ei tule väheksyä missään nimessä. Vaikka alussa vaikutus olisi pieni, on hyvin luultavaa, että näiden mittarien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kuten muussakin hakukoneoptimoinnissa, tässäkin kannattaa kuitenkin muistaa, että sivustoja tehdään oikeita ihmisiä, ei Googlen bottia, varten.
Mitä ovat Core Web Vitals -mittarit?
Core Web Vitals koostuu tällä hetkellä kolmesta eri mittarista: Largest Contentful Paint (LCP), First Input Delay (FID) ja Cumulative Layout Shift (CLS). Google on valinnut nämä kolme mittaria mittaamaan kävijän kokemusta verkkosivun latauksessa. Yhteisenä nimittäjänä näillä mittareilla on se, että kävijä näkee mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman lopullista sisältöä näytöllään ja pystyy reagoimaan mielenkiintoiseen sisältöön mahdollisimman nopeasti ja jouhevasti.
Largest Contentful Paint (LCP)
LCP mittaa kävijän kokemaa sivunlatausnopeutta. LCP tarkoittaa aikaa, jolloin kävijän näytölle ladattiin kävijän näytöllä näkyvä suurin teksti- tai kuvaelementti. Yleensä tämä elementti on suuri kuva sivun ylälaidassa eli ns. herokuva. Mobiilinäytöllä suurin elementti voi olla nykyaikana evästeilmoitus. Googlen mukaan hyvä LCP-aika on 2,5 sekuntia tai alle. LCP lasketaan siis vain kävijän ruudulla näkyvästä sisällöstä. On siis tärkeää ladata sivun ylälaidassa olevat ensimmäisenä näkyvät elementit mahdollisimman nopeasti.
First Input Delay (FID)
FID mittaa kuinka nopeasti sivu reagoi kävijän ensimmäiseen toimintoon (hienommalta nimeltä interaktioon), esimerkiksi linkin tai painikkeen klikkaamiseen. FID on aika kävijän klikkauksesta tai muusta vastaavasta toimenpiteestä siihen, että selain oikeasti reagoi toimintaan. Hyvä FID-aika on 100 millisekuntia tai alle. FID on normaalitilanteessa yleensä parhaiten kunnossa sivustolla näistä mittareista. FID-aikaa voi heikentää esimerkiksi sivustolla käytetyt suuret JavaScript-kirjastot.
Cumulative Layout Shift (CLS)
Kolmas mittari eli CLS ei mittaa nopeutta vaan elementtien siirtymistä ruudulla alaspäin sivun latauksen aikana. Jos kävijä on painamassa painiketta ennen kuin sivu on latautunut loppuun ja painike siirtyy kesken kaiken toiseen paikkaan, kävijä vähintäänkin turhautuu. Pahimmillaan kävijä tulee painaneeksi ihan väärää linkkiä tai painiketta. Ihannetilanteessa esimerkiksi kuvalle on varattu juuri sopivan kokoinen tila eikä kuvan latautumisen eteneminen siirrä kuvan alla olevia tekstejä yhtään alaspäin ruudulla.
First Contentful Paint (FCP)
Kolmen päämittarin lisäksi Page Speed Insights kertoo myös sivun FCP-arvon. FCP tarkoittaa sitä ajan hetkeä, kun selain sai piirrettyä kävijän näyttöön ensimmäisen kerran jotain näkyvää. Sen lisäksi että lopullinen sisältö tulee mahdollisimman nopeasti ruudulle, on myös tärkeää kävijän nähdä latauksen etenemistä konkreettisesti ruudulla.
Miksi kiinnittää huomiota Core Web Vitalsiin?
Parempi kävijäkokemus tarkoittaa yleensä myynnin tai muun asioinnin kasvua verkkosivustolla. Esimerkiksi kun Vodafone paransi LCP-arvoa 31%, myynti vastaavasti nousi sivustolla 8%.
Google on tutkimuksissaan huomannut, että jos sivun Core Web Vitals -mittarit ovat viitearvojen sisällä, kävijät 24% vähemmän todennäköisesti siirtyvät sivulta pois kesken sivunlatauksen. Tämä 24% on pois kilpailijoilta ja heidän sivustoiltaan.
Kuinka selvittää oman sivuston Web Vitals -arvot?
Ensimmäinen tapa on Googlen PageSpeed Insights osoitteessa https://developers.google.com/speed/pagespeed/insights/. Tästä palvelusta voidaan myös käyttää lyhennettä PSI – nyt et häkelly tästäkään lyhenteestä. Palvelussa voi syöttää sivun URL-osoitteen ja palvelu kertoo noin puolen minuutin lataamisen jälkeen arvionsa Web Vitals -tuloksista. Raportti sisältää aina arvioidun ”laboratoriodatan”. Jos analysoitavalla sivustolla on ollut tarpeeksi liikennettä edellisen 30 päivän aikana, palvelu kertoo myös ”kenttädatan” perusteella tehdyt mittaukset. ”Kenttädata” kerätään sellaisilta Google Chromen käyttäjiltä, jotka ovat antaneet luvan käsitellä näitä mittauksia. Chrome-selaimesta löytyy myös työkalu, Lighthouse, jolla voi tehdä samoja mittauksia kuin PSI:llä.
Toinen tapa on seurata Googlen Search Consolesta sivustosi suoriutumista Verkon vitals-perustiedoista.
Search Console näyttää kuinka sivuston Core Web Vitals -mittarit ovat ajan mittaan kehittyneet. Raportista voi suoraan katsoa, mitkä sivut kaipaavat parannusta. Voi olla myös, että koko sivustolle tehtävät yleiset optimointitoimenpiteet parantavat useita tai jopa kaikkia sivuja kerralla.
Markkinoilta löytyy myös muiden yritysten tuotteita, joilla on mahdollista seurata näitä mittareita.
Mitä ongelmille voi tehdä?
PageSpeed Insights antaa parannusehdotuksia, kuinka parantaa sivuston arvoja. Monet näistä toimenpiteistä ovat sellaisia, että muutokset tulee tilata sivuston tekniseltä toteuttajalta. Jos sivustolla on ongelmia kuvien kanssa, niitä voi olla mahdollista korjata myös itse. Jos sivulla on käytetty liian isoja kuvia ja ne on pakotettu sivulla pienempään kokoon tai kuvat ovat tiedostokooltaan liian isoja tiedostoformaatista johtuen, on mahdollista että vaihtamalla pienempi kuva tai vaihtamalla vaikkapa kuvan formaattia png-kuvasta jpeg-kuvaksi, saadaan sivunlatausta nopeammaksi ja arvoja parannettua.
Miten edetä?
Ensimmäisenä kannattaa selvittää siis sivuston nykytilanne. Kannattaa miettiä, mitkä sivut ovat erityisen tärkeitä sivustolla ja tehdä näille sivuille mittauksia PageSpeed Insightsin avulla. Sivuston tekninen toteuttaja voi tehdä optimointitöitä, jotka parantavat sivuston käyttökokemusta.
Tarkemmin Core Web Vitals -mittareista voi lukea osoitteesta https://web.dev/vitals/.